Hei, missä mennään? - arkisia taustakuulumisia

Ohhoh, mitäs täällä nyt oikein tapahtuu? Kevättä rinnoissa vai satunnainen mielenhäiriö? Vaikka sainkin varoituksen kosinnan lähestymisestä joitain viikkoja sitten, itse hääsuunnittelu on hypännyt aivan valtavan loikan eteenpäin.

Olen ollut niin hämmennyksissäni kaikesta uudesta ja puhaltavista tuulista elämässä, että blogi on jäänyt parempaa huomiotaan vaille. Jyrki tosiaan sai siis kovasti kilpaillun paikan Turun Sanomien pilapiirtäjänä, enkä voisi olla ylpeämpi tuosta miehestä. Vanhat piirtäjät pitävät niin tiukasti hommistaan kiinni, että näitä töitä yleensä vaihdetaan vain viikatemiehen puuttuessa peliin. Ihmiset ovat kuulemma olleet positiivisesti yllättyneitä siitä, että piirroksissa on ollut yleensä jokin pointti, eikä vain tyhjännauramista. Tässä pikainen kurkkaus siihen, mitä tuo mies yhtenä hommanaan tekee.

Tämä duunikuvion muuttuminen on tehnyt aivan käsittämättömän muutoksen ilmapiiriin. Tuntuu tosiaan, että häistä puhutaan melkein joka päivä - herran taholta. 

Täytyy kyllä myöntää, että vaaleanpunaisia tunteita on riittänyt niinkin jännittävän heräteostoksen kuin flyygelin ympärillä. Herra nimittäin ilmoitti tekstarilla pari viikkoa sitten ostaneensa tuollaisen pikkuisen sisustuselementin ja sen kotiin saaminen oli harvinaisen jännittävä ja lihasvoimaa vaativa näytelmä. Yksi ystäväni totesi, että nyt tulee varmasti kuukausi kotiarestia ja mykkäkoulu, mutta tilanne on oikeasti päinvastainen.

<3

Meillä on ollut aikoinaan kotona flyygeli, mutta isä myi sen "muka" tilasyöppönä pois muun perheen hämmästykseksi. Kaunis soitin on oikeastaan siis minulle kotoisa ja silmää miellyttävä elementti ja kun tilaa kerran on, niin miksi ei. Jyrkihän siis soittaa pianoa ja on kaipaillut soitinta meille kotiin jo pitkään. Minun piti hommata kimppalahjana piano pyöreitä synttäreitä silmällä pitäen, mutta nyt täytyy keksiä jotain muuta.

Kiva muuttosotku taustalla

Kun on ollut vähänkin aikaa, tuo taiteellisempi osapuoleni on liimaantunut mustavalkoisille koskettimille. Mitä on ollutkaan tarjolla? Ihmemiehen tunnarista lähtien ihan mieletön potpurri eri leffojen musiikkeja. Tähän asti suurimmiksi lemppareikseni on noussut Taru sormusten herrasta -biisit ja Gladiaattorin musat. Oijoi, vielä kun innostuisi Painajaisesta ennen joulua, niin hiihtelisin pitkin taloa laulaen "This is Halloween..." Ehkä näistä löytyisi häämusiikeiksikin jotain sopivaa?

Jottei tästä tule ihan nälkävuoden pituinen juttu, niin totean lopuksi, että on tuo kyllä ihana, monilahjakas otus, jota rakastan ihan hurjasti. Ensi kerralla sitten takaisin itse häiden järkkäilyjuttuihin!