Heräsin aamulla, ja palapelin palaset lähtivät loksahtelemaan. Lempikukkani ovat iris ja akileija, ne ovat jotain sellaista, jotka sykäyttävät sisintä aivan eri tavalla kuin perinteiset ruusut, neilikat ja pionit. Pionit ovat kyllä aivan upeita, ja niiden tuoksu huumaa jo pitkän matkan päästä. Ruusuista pidän lähinnä keltaisista yksilöistä, eikä se väri muuten ole mitenkään mielikkilistalla. Silti ominta minua ovat kuitenkin nuo sinisenvioletit hauraat kaunottaret.
Blogaamisesta on siis hääpuolella enemmänkin hyötyä, varsinkin ihmiselle, joka ei vielä yhtään tiedä, mitä haluaisi. Kukkien lisäksi mieli nosti esiin pitkäpyrstöiset lempiötökkäni sudenkorennot, joita olen fanittanut jo vuosikaudet. Siivet ovat kuin hienointa tiffanylasia, oikeastaan olen aina ajatellut, että sudenkorentojen siivet ovat lähimpänä sitä, miltä keijujen siivet näyttävät. Oikeastaan satuolentoja siis itsekin. Tiedä sitten, mihin tätä ajatusta käyttäisi, mutta muoto ja olemus miellyttävät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!