![]() |
Kuva Pinterest |
(Huhhei, varmaan ulkopuolinen saa minusta todella "jännän" kuvan näiden tekstien perusteella. Jostain syystä helpoimmin tulee vain kyynistä ja varautunutta tekstiä ulos.)
No, joka tapauksessa, olen jo pitkään pohtinut, etten haluaisi mitään kovin isoa juhlaa. Yhdet sellaiset tosiaan olivat, eikä ollut mitään toivoa onnistua juttelemaan edes puolien vieraiden kanssa. Ei vain ehtinyt revetä aivan joka paikkaan. Tällöin vieraiden lukumäärä oli pyöreät 120. Jo sen takia, että oikeasti haluaisin rauhassa puhua tärkeiden ihmisteni kanssa, lukumäärän pitäisi olla reippaasti pienempi. Ehkä sellainen 30-40 maksimissaan olisi sellainen, mikä olisi mukava (myös sen äärilitteän kukkaronkin kannalta.)
Toinen vierasmäärään ja juhlaan yleensäkin liittyvä seikka liittyy toiseen päänsisäiseen ongelmaani.
(Hahaa, moniongelmaisen tunnustuksia!) En yleensä osaa nauttia mistään juhlista, jos olen itse järjestämässä niitä. Jostain syystä stressaan riittääkö ruoka, viihtyvätkö vieraat, jääkö joku sivuun ja onhan kaikki muutenkin ok. Siinä emännöidessä käy sitten niin, että oma hauskanpito jää sivuseikaksi, eikä se olisi oikein häiden kohdalla vaihtoehto.
![]() |
Kuva Pinterest |
Tungos- ja emännöintiahdistuksessani aloin pohdiskelemaan, josko ottaisi homman vain lunkisti, ja karkaisi jonnekin, viettäisi häitä ihan vain kahdestaan. Hiippailisi salaa maistraattiin, varaisi vaikka viikonlopun reissun johonkin kivaan paikkaan ja lähettäisi sieltä viestin omille ihmisille tapahtuneesta.
Tällä hetkellä ajatus houkuttaa todella paljon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!