sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Suunnitelmien selkiytymistä Tallinnassa

Käääk! Kirjoitin juuri maratonpitkän kertomuksen vuodenvaihteen paineista ja reissusta Tallinnaan ja sitten blogspot ottaa ja kadottaa koko homman. Ihan koko pitkän tekstin kuvineen ja linkkeineen. Ihan vähän vain kasvoi uloke otsaan. Ehkä ihan keveästi vain parimetrinen.

Huoh.

Ehkäpä siis tiivistän sanojani. Olen viime viikkoina ollut superahdistunut ja stressaantunut siinä määrin, että nukkumatti päätti ottaa ritolat, eikä unihiekkaa ole löytynyt meikäläisen silmiin sitten lainkaan. Onnekseni minut on nyt adoptoitu Jyrkin kautta perheeseen, joka ehtii joka hätään - tällä kertaa se on ollut liiketilojen muutto ja vanhojen tilojen saaminen luovutuskuntoon. Valtavat kiitokset siis appivanhemmille tässä kohtaa!

Uuden vuoden aattona karautumme Jyrkin kanssa autolla Tallinna puolelle. Missiona siis klassinen viinanhakuralli, koska uuden putiikin avajaisiin katoaa skumppapullo jos toinenkin ja tässä kohtaa halusin hitusen säästää.

Mukaan tuli myös lempilimppariani <3 Kuva Pinterest

Satamassa hoksattiin, että D-terminaalin vieressä sijaitsee valtava Superalko, jossa pää levisi välittömästi. Mesta on valtava alkoholitukku, lattiasta kattoon suuria teollisuushyllyjä pulloineen ja laatikoineen. Valikoimaa on todella paljon halvasta pääntäytteestä pikkusormi pystyssä nautittaviin nesteisiin unohtamatta lantrinkipuolta. Jokaiselle todellakin jotain. Superalkosta voi tilata netin kautta tilauksensa noutovalmiiksi joko terminaaliin tai valitsemaansa superalkoon noudettavaksi jos on kiire tai ei jaksa käydä itse koko valikoimaa läpi.

Kuva lainattu täältä

Operaatio avajaiskuohuvat oli siis pulkassa, joten seuraavaksi suuntasin tunnin kokovartalohierontaan ja Jyrki puolestaan Raatihuoneen torilla sijaitsevaan Sigarimajaan röyhyttelemään sikaria. Jos sattuu harrastamaan sikareita, suosittelen tuota paikkaa varauksetta. Niin upeaa valikoimaa ja hienoa palvelua ei tahdo löytyä kotimaasta mitenkään. Puhumattakaan hullun ylellisestä loungesta.

Rentouduin niin syvään, että nukahdin aivan kirjaimellisesti hierojan pöydälle ja lötköksi vatkattuna jatkoimme matkaa syömään. Vanhasta kaupungista, aivan Raatihuoneen torin kulman takaa löytyy välimerellinen ravintola Butelli. Tunnelmallinen kellariravintola paljastui toscanalaisen keittiön kannattajiksi ja aitoitalialainen perhe pitää paikkaa. Suosittelen lämpimästi! Ihanaa ruokaa, mahtava tunnelma ja todella hyvää palvelua!

kuva lainattu täältä

Siinä kynttilänvalaistussa tilassa sitten pidettiin toisiamme kädestä, puhuttiin kuluneesta vuodesta ja miten se on ollut meille todella hyvä. Häät nro 1 nousivat puheisiin ja yhtäkkiä palikat vain asettuivat kohdalleen. Ollaan tykätty Tallinnasta aivan hirmuisen paljon ja aiemmat suunnitelmat häiden suhteen ovat olleet vähän tylsän kylmä maistraatti juridisen pakon edessä, kun varsinainen juhla saa siirtyä tulevaisuuteen. Kyllä, taidetaan tehdä nyt siten, että käydään hoitamassa virallinen osuus pois ja sen jälkeen kuskataan lähiperhe laivaan ja mennään porukalla Tallinnaan. Lempiravintolaamme on tuhannen vuoden jono, joten pitänee alkaa varailemaan aikoja! Hullua, kummastakin tuntui siltä, että näinhän asian pitääkin mennä. Tuntui ja tuntuu niin oikealta ja meidänoloiselta ratkaisulta!

Suunnittelumylly siis käyntiin!

Muuten, uuden vuoden kunniaksi työblogini on ehdolla Love Me Do:n kaupallisten hääblogien kategoriassa Vuoden Hääblogiksi. Jos sinusta tuntuu, että se ansaitsisi tunnustusta, olisin hurjan iloinen jokaisesta äänestä! Äänestykseen pääset tästä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!