Häätuoksut ja hajusteherkkyys

Olen vähän aikaa taas ollut totaalihiljaisuudessa häiden kanssa. Myönnän, otti kyllä vähän kupoliin häiden siirtyminen jälleen ja hetkeksi hanskat tipahtivat aikalailla kokonaan. Nyt pää on taas päässyt toipumaan, miettimään uusia mahdollisuuksia.

Viime vuosina häätuoksut ovat nousseet todella suosituiksi. Huomaan, että olen itse vältellyt tätä aihetta ruton lailla, ja kun pari päivää sitten Hesari julkaisi ison jutun hajusteallergisista ja -yliherkkyyksistä, päätin tarttua aiheeseen. En haluaisi olla tyyppi, joka suhtautuu kaikkeen kyynisesti ja penseänä, mutta suhtaudun häätuoksuihin todella varauksella.

Tavaratalon kosmetiikkaosaston lävitse kulkeminen on silkkaa tuskaa. Ulko-ovella pitää ottaa iso haukkaus happea, kuin olisi sukeltamassa altaan syvään päätyyn, ja sitten pitää kirmata henkeä pidätellen osaston läpi. Olisi ihanaa, kun voisi mennä hipeltämään ihania kosmetiikkajuttuja, vertailla luomivärejä, tuoksutella, mikä shampoo toisi kivan henkäyksen hiuksiin pesun jälkeen ja no, ihan kävellä normaalisti, katsella ympärilleen, vaikka ihan pysähtyäkin välillä. Ei tasan mene nallekarkit tässäkään asiassa.

Kuva täältä

Ruotsinlaivamainen haisumaailma ei tietenkään ole verrattavissa siihen, mitä nokka tapaa hääjuhlissa. Ei, kontrasti on liian iso. Silti välillä juhlissa tekee tiukkaa, jos jollain on oikein vahva ja mausteinen tuoksuviitta yllään. Tai jollain herralla sellaiset Axet, että herkemmät naiset tukehtuvat jalkojen juureen. Napataan vielä tähän kesäaika, (kevyt) hikoilu ja pahimmillaan saa viettää bileitä itsekseen tai pienessä seurassa ovensuussa, ikkunasta päätä roikottaen tai harmikseen pitää lähteä muita paljon aikaisemmin pois, kun hengitystiet vaan lyövät kiinni ja päässä jomottaa rankka hedari.

Jotkut kukatkin yltävät samaan lopputulemaan. Niin kauniita kuin liljat ovatkin, niin rinnakkaiselo niiden kanssa samassa tilassa on mahdotonta. Samoin näin joulua lähestyttäessä pahin viholliseni on hyisintti. Ei vaan pysty. Ei kykene.

Tuskin yllättää, kun tunnustan, etten käytä hajuvesiä itse. Meitä hajuherkkiä on yllättävän paljon ja kun porukkaa on paljon, mahdollisesti pienessä tilassa, tilanne voi olla todella vaikean piinallinen. Vaikka häätuoksu on ajatuksena ihana, todella suloinen, miettisin sitä pari kertaa. Luulen, että meillä - kun kutsut sitten joskus ihan konkreettisesti lähtevät - pyydetään vieraita jättämään hajusteet kotiin. Toisiin bileisiin sitten. Olisi aika surullista, jos juhlat menisivät siihen, että morsian ei saa henkeä, voi jatkuvasti pahoin, eikä pystyisi edes ottamaan onnitteluhalauksia vastaan.