Fiilistelyjä kavereiden häistä - virkistävän erilaisia ratkaisuja

Eilen juhlittiin aikamoisen rennot ja railakkaat kavereiden sarjishäät. Osasin odottaa jo vähän jotain erilaista ihan tyypit tietäen. Olisi ollut suuri yllätys, jos paikalla olisi odottanut tämän hetken häätrendien mukaan laaditut juhlat. Jotenkin nyt katsoi hääjärjestelyjä aivan toisin silmin kuin aiemmin. Valaistus oli kännykameralla lievästi sanottuna haastava, mutta vähän uskalsin kuitenkin heittäytyä paparazziksi.

Itse vihkiminen oli jätetty sukulaisten kanssa tehtäväksi jutuksi ja muut vieraat oli kutsuttu vasta varsinaiseen juhlaan. Seremoniasta on siis paha sanoa mitään, vaikka kihisin uteliaisuudesta miten tämä pari oli siviilivihkimisen ratkaistu. Illan aikana ei vielä selvinnyt oliko vedetty vain nimet paperiin vai oliko jotain muuta kehitetty siihen sivuun.

Tämä herra taisi olla monen leidin vonkauksen kohde illan aikana. :D

Morsiamella oli aivan mielettömän ihana juhlalook. Lyhyt, kellohelmainen sifongista kerrostettu ja laskostettu valkoinen vintagepuku, smaragdinvihreät kengät blingrusettisomistein, samaan vihreänsävyyn värjätty hiukset ja sulkakoristeinen hiuspanta. Ihastelin, miten hienosti lyhyisiin hiuksiin oli saatu juhlantuntua tuon sulkapannan avulla, kun korvallisilta nousi sulkamaiset "korvat" ylöspäin. Pieniä, tyylikkäitä ja mahtavan persoonallisia juttuja!

 Värikkäitä sulkia oli myös ripoteltu pitkin pöytiä, ja sieltä ne löysivät tiensä illan tiivistyessä vieraiden hiuksiin, partoihin, rintapieliin ja korvien taakse. Arvaa, miten mahtavalta häävieraat näyttivät puolen yön kieppeillä! Sulkien lisäksi pöydille oli aseteltu näkinkenkiä ja niiden osia, ja jokaisen pitkän pöydän keskuskappaleeksi oli nostettu monivärinen ilmapallokimppu, joista roikkui kiemurainen vyyhti serpentiiniä. Ylipäänsä rentous näkyi tässäkin, tarkasta asettelusta ei ollut jälkeäkään. Lippusiimoja ei näkynyt missään, vaan tarjoilutilassa oli askarreltu silkkipaperista - erittäin kirjavissa sävyissä - pyörylöitä, jotka oli sitten kiinnitetty siimaan mukavan erilaiseksi koristenauhaksi. Ylipäänsä värikkyys ja hauskuus nousivat ilahduttavasti somistuksissa esiin.

Sulat korvan takana eivät näy kunnolla, mutta ilmeestäkin näkee, että oli kivaa!

Tarjoilupuoli yllätti myös erilaisuudellaan, sillä nyt kurvattiin kohti venäläistä keittiötä, ja ruokailussa oli tarjolla erilaisia pelmenejä liha-, kala-, kasvis ja vegaanitäytteillä. Niiden kera oli smetanaa ja sellaista ihanan pehmoisenmakuista hapankaalia. En ole aiemmin maistellut pelmenejä, mutta nyt niistä tuli välittömästi suosikkimutusteltavia. Täytyy varmaan tehdä täsmäsukellus johonkin venäläiseen ravintolaan, heittää ennakkoluuloja syrjään ja kokeilla muutakin kuin aasian keittiöiden tarjontaa. Herkkua oli! Lautasia ei ollut, vaan hauskat lastuista taitellut kipot.

Innostuin ajatuksesta, että hääkakkua ei ole vain yhtä lajia. Nyt hääparin ystäville oli vinkattu, että saisi tuoda omat lempparikakkunsa paikalle nyyttärihengessä ja niitä kakkuja sitten oli. Kaikkiahan piti tietenkin maistaa ja maistuvimmista piti vähän santsata. En ole kai koskaan vetänyt näin rankkoja kakkuövereitä. Oli kyllä täysin sen arvoista! Makeaa sorttia oli vielä ihanan hammastahnaisen minttuiset tummasuklaiset kuppikakut, joihin jäin ihan koukkuun. Tällainen nyyttäripohjainen kakkubuffee oli ihan loistava ja toimiva idea!

Kun taiteilijajuhlissa ollaan, illan aikana nähtiin ja kuultiin monenkirjavia esityksiä runonlausunnoista bändikeikkaan ja upeaääninen dragartisti. Puheitakaan ei sovi unohtaa, niissäkin oli sitä vähän vinksahtanutta pilkettä silmäkulmassa, joita olen tältä kaverijoukolta tottunut kuulemaankin. Kaiken kaikkiaan ihanan kodikas tunnelma, mahtitunnelma ja onnesta uhkuva hääpari. Voiko paljon enempää toivoa?

Käskettiin nautiskella, teimme parhaamme!