Valokuvaaja check!

Meillä on tarkoitus käydä ottamassa varsinaiset hääkuvat vasta reilusti myöhemmin ilman hääpäivän ja juhlan tuomaa tiukkaa aikataulutusta. Saa rauhassa suunnitella miljöötä, mahdollisia kuvauspaikkoja ja käyttää itse kuvauksiin vaikka koko päivän jos siltä tuntuu. Etsitään varmasti myöhemmin joku kiva merenranta tai muu veden läheisyydessä oleva paikka ja pistetään sitten kaikki peliin sillä kohtaa.

Kuva Luiza Lehtinen

On silti mukavaa, että vihkimisestäkin jää jotain kuvallista muisteltavaa. Aluksi emmin onko kuvaaja tarpeen ja sitten otin ystävääni ja luottokuvaajaani yhteyttä ja juteltiin kuvausepävarmuuksistani yhdessä. Kyllä, kannattaa dokumentoida ihan kaikki. Myöhemmin jää vain harmittamaan, jos mitään kuvia ei oteta. Varsinkin kun vihkiminen suoritetaan vain oman perheen läsnäollessa. Silloin on helpotus kaikille, kun saa rauhassa keskittyä sen kymmenen minuuttia itse suoritukseen, eikä kenenkään tarvitse miettiä kuvakulmia tai kameran säätöjä. Mitä uskomattominta, kiireisen naisen kalenterista löytyi jopa oikeasti aikaa, vaikka nolona myönnän olevani auttamattoman myöhässä, vaikka pitäisi tietää paremmin.

Kuva Luiza Lehtinen. Yleensä asetelma on tämä. Minä roikun jossain valossa, Mikaela kuvaa

Toinen mahtava juttu on se, että kuvaajaksi tulee ennestään tuttu ja rakas ystävä, Mikaela Holmberg. Ei tule myöskään jännitettyä kuvaajaa, kun on tehnyt yhteistyötä jo sen sata ja yksi vuotta, ja tietää tasan, miten homma tulee toimimaan. En ole kaikkein fotogeenisin yksilö ja jännitään kameraa itse ihan kauheasti, mutta luotan täysin Mikaelan silmään ja kameraan siinä, etten näytä monileukaiselta valaalta - kukaan meistä itse asiassa.

Tämä supernainen on ottanut melkein kaikkiin pukuihini tuotekuvat ja ollaan rymytty pitkin maita ja mantuja täydellisten kuvien perässä. Siinä, missä Hannu Viitala saa minulta 200% luottamuksen hiuksieni laittamisen kanssa, Mikaelalla on vähintään yhtä suuri luottoprosentti kuviin. Mitä tahansa yhdessä ollaankaan tehty, lopputulos on silkkaa magiaa, täyttä unelmaa. Maailman paras kuvaaja. My soul sister <3

Kuva Luiza Lehtinen. Kuvaajan arkea on lymytä pitkin puskia oikean kuvakulman perässä

Eiköhän ne varsinaiset potrettikuvat tule myös Mikaelan käsistä. Vielä on sen suhteen vaan päätettävä tyylisuunta. Minä kaipaisin jännittäviä tummia sävyjä ja rosoa, Jyrki taas valoisuutta ja aurinkoista tunnelmaa. Onneksi sitä hommaa ei tarvitse vielä päättää ja niihin kuviin on vielä aikaa vaikka kuinka! (Ja saan aikaa yrittää kääntää herran päätä dramaattisempien kuvien suuntaan, hahaa!)