tiistai 19. tammikuuta 2016

Tunnelmia Mennään Naimisiin -messuilta

Viikonloppuna oli tämän vuoden ensimmäiset messut ja kipeiden jalkojen lisäksi saaliiksi jäi paljon hyvää informaatiota, hyvää fiilistä ja kenties pari löytöäkin. Messuviikonloppuhan kului pääosin duunin merkeissä Fitting Roomin osastolla, mutta koska messuilla on aina hiljaisia hetkiä, aikaisia aamuja ja hiljaisia iltapäivätunteja, minäkin ehdin tehdä useamman kierroksen valikoimaan tutustuen.

Tehtään yksi juttu selväksi. Minä en ole messuihminen kävijänä. Vuosikausia olin sitä mieltä, etten ymmärrä häämessuja. Suurin osa tarjonnasta ei sovi minulle, on liian siirappista, liian hattaraista, enkä sopinut siihen muottiin, mitä valtaosa tarjosi. Noup noup noup. Muutama vuosi sitten hoksasin messujen parhaan pointin. Sormukset. Valtava valikoima saman katon alla, eikä tarvitse tarpoa hangessa liikkeestä ja tekijältä toiselle. Kaikki näkee kerralla ja samalla saattaa saada messualen kautta sormukset niin hyvään hintaan, että budjettia säästyy kummasti kaikkeen muuhun. Oma sormushan löytyi näiltä samoilta messuilta viime vuonna.

Onnistuin tekemään kolme tiukkaa täsmäiskua. Ensimmäisen suoritin avioehto.fi - osastolle ja selvittelin, miten kyseisen lakipaperin tekeminen oikein toimii, mitä pitää tehdä, mitä ottaa huomioon. Yllätyin suorastaan, miten helpoksi se on tehty.  Palvelun kautta avioehto maksaisi 150€ ja jos hommaa itse puolueettomat todistajat, siinä säästää vielä 50€ tuon päälle tulevaa kulua. Ei paha. Ei paha lainkaan.

Seuraava hyökkäys tehtiin Frakkipalvelu Namin puolelle. Jyrki on fyysisesti aika äijä. Leveät hartiat ja hartaan huolellisesti kehitetty keskivartalo. Koska vaatekauppoihin meno on herralla ollut iso irvistelyn aihe, katsoin parhaaksi selvittää tärkeät faktat kuntoon. Löytyykö tarpeeksi isoja kokoja myös miehelle, joka ei ole satuprinssimäisen solakassa kunnossa. Sain todella hyvää ja asiantuntevaa palvelua ja valikoima paljastui ilahduttavan laajaksi sekä vuokra- että mittapukujen osilta. Ihanaa, etteivät kaikki puvut ole vain kansikuvapoikien viitoittamia!




Kolmanneksi karkasin töistä sen verran, että piti päästä maistelemaan kuohuviiniä. Kuplia tarjolla? Tulossa jo! Vakavasti ottaen, osa edullisemmista ja jopa kalliimmista kuohareista ovat olleet vähän turhan tympeänmakuisia. Tiedän varmasti, että löytyy kukkarolle sopivia, ja silti raikkaan maistuvia laatuja, mutta ongelma onkin juuri mistä. Tätä selvitettiin maistelussa ja taisi tarttua löytö mukaan. Mikäli Taittingerin shamppanjapisteellä tarjoillut iloinen Vesa Lampi sattuu näköpiiriisi, tartu hihaan, äläkä päästä irti ennen kuin olet saanut tältä viinigurulta parhaat suositukset käsiisi. Ihan huipputyyppi muutenkin!

Oman messuperinteeni mukaisesti kävin nuuskimassa myös Helsingin kukkakauppiaitten kaunein hääkimppu -äänestyksen ehdokkaita. (Kukkia, senkin höpsö! Mitä oikein kuvittelit!) Ihan hirveän sääli, kun floristit kuulemma ovat niille sulotuoksuille ihan immuuneja. Kärsä pitkällä kävin katselemassa kaikki kimput läpi, enkä selvästi lämpene valtavirran mieltymyksille tässäkään. Voittanut kimppu oli mielestäni ihan äärimmäisen tylsä näin suoraan sanottuna. Hyvin nähty juttu. Omiksi suosikeiksi nousi Minna Penttalan ja Tarmo Noormetsin boheemia rentoutta henkivät kimput. En vieläkään osaa sanoa kummasta pidän enemmän. Molempi parempi?

Tarmo Noormetsin kimppu utuisissa sävyissä

Tällä kuvalla ei nyt juhlita. Hpmph. Livenä nätti, mutta en osaa kuvata.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!